Aivotärähdys on Suomessa arkipäiväinen vamma, joka voi sattua kenelle tahansa – niin aikuisille, urheilijoille kuin lapsillekin. Se syntyy tyypillisesti äkillisestä iskusta, tärähdyksestä tai kaatumisesta, jonka seurauksena aivot heilahtavat kallon sisällä ja aiheuttavat hetkellisen toimintahäiriön. Valtaosa pään vammoista on lieviä aivotärähdyksiä, mutta oireet voivat silti tuntua voimakkailta ja pelottavilta, etenkin jos lapsi löi päänsä ja reagoi tapaturmaan poikkeavasti.
Aivotärähdyksen oireet voivat alkaa välittömästi tai vasta tunteja myöhemmin. Siksi tilannetta on tärkeä seurata rauhassa ja tietää, mitkä merkit viittaavat lievään aivotärähdykseen ja milloin on tarpeen lähteä lääkäriin. Samalla on hyvä ymmärtää, miksi aivotärähdyspotilasta – etenkin lasta – suositellaan herättämään ensimmäisen yön aikana ja miten aivotärähdyksen hoito toteutetaan kotona turvallisesti.
Tässä artikkelissa käydään läpi koko aihe perusteellisesti: aivotärähdyksen oireet, lievä aivotärähdys, aivotärähdyksen hoito, aivotärähdys lapsella, aivotärähdys kotihoito-ohje, aivotärähdys milloin lääkäriin, aivotärähdyksen jälkioireet, aivotärähdys kesto ja aivotärähdys kuume.
Mikä aivotärähdys on?
Aivotärähdys määritellään lieväksi aivovammaksi, jossa aivojen toiminta häiriintyy hetkellisesti ulkoisen iskun seurauksena. Tilanne syntyy tavallisesti kaatumisesta, törmäyksestä, urheilutilanteesta tai muusta äkillisestä voimasta, joka saa aivot liikahtamaan edestakaisin kallon sisällä.
Useimmiten aivotärähdyksessä ei synny pysyvää kudosvauriota eikä kuvantamistutkimuksissa (kuten TT-kuvassa) näy muutoksia. Potilas ei välttämättä menetä tajuntaansa, ja jos menettääkin, tajuttomuus kestää yleensä vain muutamia sekunteja tai minuutteja. Lievä aivotärähdys voi silti aiheuttaa voimakkaita tuntemuksia: huimausta, päänsärkyä ja sekavuutta.
Aivotärähdyksen voi saada myös ilman suoraa iskua kalloon. Esimerkiksi äkkipysähdys, piiskaniskuvamma tai voimakas tärähdys voivat riittää aiheuttamaan oireita. Siksi myös liikenneonnettomuuden tai rajun kaatumisen jälkeen tulee olla tarkkana, vaikka päätä ei olisi varsinaisesti lyöty.
Aivotärähdyksen oireet
Aivotärähdyksen oireet alkavat usein heti, mutta voivat ilmaantua viiveelläkin. Siksi vointi voi olla hetken täysin normaali ja sitten muuttua nopeasti. Tavallisimmat aivotärähdyksen oireet ovat:
- Päänsärky: Aivotärähdyksen oireista yleisin. Kipu voi tuntua jomottavalta, kiristävältä tai sykkivältä.
- Huimaus ja tasapainon horjuminen: Moni kuvaa tunteen “keinuttavaksi” tai “pyörryttäväksi”.
- Pahoinvointi ja oksentelu: Aivotärähdyksen jälkeen voi tulla yksi tai useampi oksennus. Lapsilla tämä on yleistä.
- Sekavuus ja muistiaukot: Potilas voi olla hetken pöllämystynyt tai unohtaa tapaturman kulun.
- Aivotärähdys väsymys: Voimakas väsymys, uneliaisuus ja tarve levätä ovat tyypillisiä.
- Valo- ja ääniherkkyys, näköhäiriöt: Esimerkiksi “tähtiensirki” tai sumentuminen.
- Ärtyisyys ja poikkeava olo: Aivotärähdyksen jälkeen mieliala voi vaihdella herkemmin.
Aivotärähdyksen oireet voivat vaihdella yksilöllisesti. Kaikille ei tule kaikkia oireita, eikä voimakkuus kerro suoraan vamman vakavuudesta. Oleellista on seurata, pahenevatko oireet vai alkavatko ne rauhoittua.
Aivotärähdys lapsella
Lapsilla aivotärähdyksen tunnistaminen on tärkeää, mutta joskus vaikeaa – etenkin jos kyse on pienestä lapsesta tai vauvasta, joka ei pysty kertomaan tuntemuksistaan. Lapsen reaktio iskuun kannattaa huomioida tarkasti.
Tyypillisiä merkkejä, että lapsella voi olla aivotärähdys:
- lapsi itkee heti iskun jälkeen
- poikkeava hiljaisuus tai vaisuus
- päänsärkyä tai huimausta
- ärtyisyys tai epätavallinen rauhattomuus
- pahoinvointi ja oksentelu
- uneliaisuus
- vauvoilla veltto olemus, ruokahaluttomuus tai lohduton itku
Jos lapsi löi päänsä, kannattaa häntä tarkkailla erityisen huolellisesti ensimmäiset tunnit ja illan ajan. Lapsi voi toipua lievästä aivotärähdyksestä nopeasti, usein jo muutamassa päivässä, mutta jos oireet pahenevat tai käytös muuttuu selvästi, tilanne on otettava vakavasti.
Lapsen herättely – miksi aivotärähdyksessä pitää herättää?
Aivotärähdyksen saaneen lapsen herättely ensimmäisen yön aikana on tärkeä osa seurantaa. Syy on yksinkertainen: halutaan varmistaa, että lapsi reagoi normaalisti ja että tajunnantaso pysyy vakaana.
Herättely tapahtuu yleensä 2–3 tunnin välein. Aikuisen tulee varmistaa, että lapsi herää kunnolla, tunnistaa vanhemman ja osaa vastata yksinkertaiseen kysymykseen. Jos lapsi herää ärtyisenä mutta selkeästi, kaikki on yleensä kunnossa.
Jos lasta on vaikea herättää, hän ei reagoi normaalisti tai vaikuttaa sekavalta, on syytä lähteä välittömästi lääkäriin.
Tämä koskee myös tilanteita, joissa lapsi löi päänsä kovaa, itki paljon, oksensi tai oli hetken poissaolevan oloinen.
Aivotärähdyksen hoito kotona
Lievän aivotärähdyksen hoito tapahtuu lähes aina kotona. Tärkeintä ovat lepo, seuranta ja rauhallinen ympäristö.
- Seuranta ensimmäisen vuorokauden aikana: Potilasta ei tule jättää yksin. Joku läheinen valvoo vointia ja seuraa oireiden kehittymistä.
- Herättely yöllä: Potilas herätetään muutaman tunnin välein varmistamaan tajunnantasoa. Tämä koskee sekä lapsia että aikuisia.
- Aivotärähdyksen nukkuminen: Nukkuminen on sallittua. Uni auttaa toipumaan, kunhan potilasta ei jätetä yksin heti tapaturman jälkeen.
- Fyysinen ja henkinen lepo: Ensimmäiset 1–2 päivää vietetään rauhassa. Ruutuaikaa, kovaa rasitusta ja keskittymistä vaativia tehtäviä vältetään.
- Kevyt liikkuminen: Kevyttä arkiliikuntaa voi tehdä, jos vointi sallii. Rasittavaa liikuntaa ei tule harrastaa ennen oireiden täydellistä häviämistä.
- Nesteytys ja kevyt ruokailu: Normaali ruokailu on sallittua, mutta pahoinvoinnissa kannattaa aloittaa kevyemmin.
- Särkylääke tarvittaessa: Parasetamoli on turvallinen valinta päänsärkyyn.
Aivotärähdys – milloin lääkäriin?
Lääkäriin on mentävä, jos ilmenee jokin seuraavista:
- tajuttomuus, edes lyhyt
- toistuva oksentelu
- kouristukset
- vaikea sekavuus
- puhe-, näkö- tai tasapainohäiriöt
- voimakas, paheneva päänsärky
- raajojen heikkous tai halvausoire
- lapsi ei herää kunnolla yöherättelyissä
- verenvuoto korvasta tai nenästä
- erittäin kova niskakipu
Myös pienten lasten, iäkkäiden ja verenohennuslääkkeitä käyttävien kohdalla kynnys hakeutua arvioon on matalampi.
Päivystyksessä tehdään neurologinen tutkimus ja tarvittaessa TT-kuvaus.
Aivotärähdyksen jälkioireet ja aivotärähdys kesto
Useimmat toipuvat täysin muutamissa päivissä. Lievä aivotärähdys oireilee usein 2–5 päivää, mutta joillakin palautuminen voi kestää viikosta muutamaan viikkoon.
Mahdollisia aivotärähdyksen jälkioireita:
- päänsärky
- huimaus
- aivotärähdys väsymys
- keskittymisvaikeudet ja hitaampi ajattelu
- ärtyisyys ja mielialavaihtelut
- melu- ja valoherkkyys
- unihäiriöt
Jos oireet eivät ala helpottaa 1–2 viikon kuluessa tai ne jatkuvat kuukausia, kyse voi olla pitkittyneestä jälkitilasta.
Aivotärähdys ja kuume
Aivotärähdys kuume on harvinainen yhdistelmä. Aivotärähdys ei itsessään aiheuta kuumetta, joten jos lämpö nousee, taustalla voi olla infektiota tai elimistön yleinen stressireaktio.
Toistuvat aivotärähdykset
Jos aivotärähdyksiä tulee useita lyhyen ajan sisällä, toipuminen hidastuu ja riski pitkäaikaisiin haittoihin kasvaa. Siksi päähän kohdistuvia iskuja tulee välttää ja riskilajeissa käyttää asianmukaisia suojia.
Toipuminen ja arkeen palaaminen
Aivotärähdys on yleinen mutta useimmiten lievä vamma, joka paranee hyvin, kun oireita seurataan ja annetaan aivoille rauha toipua. Aivotärähdyksen oireet kuten päänsärky, huimaus, pahoinvointi ja väsymys ovat tavallisia, ja lievä aivotärähdys helpottaa yleensä muutamassa päivässä. Aivotärähdyksen hoito perustuu lepoon, seurantaan ja rauhalliseen ympäristöön. Lapsilla tilannetta tulee tarkkailla erityisen huolellisesti, ja lapsen herättely ensimmäisen yön aikana on tärkeä osa turvallista seurantaa.
Jos oireet pahenevat tai ilmenee huolestuttavia merkkejä, on aina parempi hakeutua tutkimuksiin. Kun toipumiselle antaa aikaa eikä kiirehdi rasittavan liikunnan pariin, ennuste on erinomainen – sekä lapsilla että aikuisilla.
