Mikä on iskias?
Iskias (latinaksi ischias) tarkoittaa tilaa, jossa iskiashermo joutuu puristuksiin tai ärsyyntyy alaselän alueella. Tämä voi aiheuttaa voimakasta säteilevää kipua alaselästä pakaraan ja edelleen alaraajaan. Iskiaskipu syntyy yleensä äkillisesti ja on usein voimakkaampaa kuin tavallinen alaselän jomotus. Tyypillisesti iskias kipu tuntuu vain toisella puolella kehoa, ja pahimmillaan se voi olla toimintakykyä rajoittavaa. Arvioiden mukaan jopa 10–40 % ihmisistä kokee iskiasoireita ainakin kerran elämänsä aikana, eli iskias on varsin yleinen ongelma erityisesti työikäisillä.
Iskias ei ole itsenäinen tauti, vaan oireyhtymä jonka taustalla on hermojuureen kohdistuva paine tai ärsytys. Yleisin syy on lannerangan välilevynpullistuma eli kansankielellä ”välilevytyrä”, joka painaa hermojuurta. Tyypillisesti välilevynpullistuma kehittyy ajan myötä selän rakenteiden rappeutuessa, mutta iskiasoireet voivat myös alkaa äkillisesti. Esimerkiksi raskas nosto, kumartuminen tai kiertoliike voi rikkoa heikentyneen välilevyn äkillisesti, jolloin hyytelömäistä nestettä purskahtaa hermojuuren painoksi. Myös muut muutokset selkärangassa, kuten selkäydinkanavan ahtauma (spinaalistenoosi) tai nikamasiirtymä (spondylolisteesi), voivat joskus aiheuttaa samanlaisia iskiasoireita. Harvinaisissa tapauksissa iskiashermo ärtyy pakaralihaksen (piriformis-lihaksen) kireyden vuoksi – tätä tilaa kutsutaan piriformis-oireyhtymäksi.
Iskias vaivaa yleisimmin keski-iän tienoilla, kun selän rakenteet alkavat rappeutua. Riskitekijöitä ovat muun muassa raskas fyysinen työ, toistuva nostelu, tupakointi sekä ylipaino. Myös liikunnan vähäisyys ja pitkittynyt istuminen altistavat selkävaivoille, sillä liikkumattomuus heikentää välilevyjen aineenvaihduntaa.
Koska iskiashermo (arkikielessä joskus ”iskias hermo”) on kehossamme hyvin pitkä, sen puristuminen voi aiheuttaa oireita laajalle alueelle. Puristuskohdan mukaan iskiasoireet voivat vaihdella. Tunnetuin tunnusmerkki on kuitenkin sähköiskumainen kipu selässä, joka säteilee alaraajaan. Hermon ärsytys voi aiheuttaa myös puutumista, pistelyä tai lihasten heikkoutta iskiashermon vaikutusalueella.
Iskias oireet
Iskiasoireet ilmenevät ennen kaikkea voimakkaana hermosärkynä, joka säteilee alaselän alueelta alaraajaan. Juuri tämä jalkaan ulottuva säteilykipu erottaa iskiaksen tavallisesta noidannuolimaisesta selkäkivusta. Alla on lueteltu keskeiset iskiaksen oireet:
- Alaselän kipu, joka säteilee pakaraan, reiden takaosaan ja usein pohkeeseen saakka (yleensä vain toisella puolella kehoa).
- Kipu voi olla luonteeltaan viiltävää, polttavaa tai sähköiskumainen. Moni kuvailee sitä sähköiskun kaltaiseksi vihlaisuksi selässä tai jalassa.
- Raajassa saattaa esiintyä puutumista, pistelyn tunnetta tai lihasten heikkoutta. Varpaat voivat esimerkiksi tuntua tunnottomilta tai nilkan voima heikentyä.
- Liikkuminen, istuminen tai kumartuminen pahentaa yleensä kipua. Kova iskiaskipu voi tehdä jopa kävelystä vaikeaa.
- Joissakin tapauksissa selkäkipua ei juuri tunnu, vaan oireena on pääasiassa iskiashermon säteilykipu jalassa.
Akuutin iskiaskivun aikana yksi tunnusomainen löydös on ns. suorajalankoe (Laseguen testi). Selinmakuulla suoritettavassa testissä oireilevaa jalkaa nostetaan suorana ylöspäin: jos voimakas kipu alkaa jo ennen kuin jalka nousee 30–40 asteen kulmaan, viittaa tulos iskiashermon ärsytykseen.
Iskiasoireiden voimakkuus vaihtelee. Pieni välilevynpullistuma voi ärsyttää hermoa ja aiheuttaa vain lieviä, ajoittaisia oireita, jotka helpottuvat itsekseen. Suuri pullistuma voi sen sijaan johtaa lamauttavaan kipuun ja selvään lihasheikkouteen alaraajassa. Tyypillisesti iskiaksen akuutti kipuvaihe kestää muutamasta päivästä pariin viikkoon. Sen jälkeen oireet alkavat usein hellittää, mutta hermoärsytyksestä johtuva jomotus saattaa jatkua lievempänä useita viikkoja. Useimmilla potilailla iskiaskipu helpottaa merkittävästi 4–8 viikon kuluessa.
Iskias hoito
Iskiaksen hoidossa korostuvat alkuvaiheen kivun lievitys ja aktiivinen kuntoutus. Tärkeintä on pohtia, mitkä tekijät pahentavat selkä- ja jalkaoireita ja miten oireita voi itse helpottaa. Tässä on keskeisiä hoitokeinoja iskiaksen oireisiin:
- Vältä pitkää vuodelepoa: Täydellinen paikallaan olo voi hidastaa toipumista. Parin ensimmäisen päivän jälkeen on hyvä pyrkiä nousemaan liikkeelle kivun sallimissa rajoissa. Kevyt arkiaktiivisuus – esimerkiksi lyhyet kävelyt kotona – edistää verenkiertoa ja kudosten paranemista.
- Kipulääkkeet tarpeen mukaan: Tavalliset apteekista ilman reseptiä saatavat särkylääkkeet (kuten parasetamoli ja ibuprofeeni) auttavat monesti iskiaskivun hallinnassa. Niitä voi käyttää muutaman päivän kuurina pakkausohjeen mukaan. Tarvittaessa lääkäri voi määrätä vahvempia kipu- tai lihasjännitystä laukaisevia lääkkeitä lyhytaikaiseen käyttöön.
- Lämpö ja kylmä: Joillekin potilaille lämpöpakkaus alaselälle tai lämmin kylpy tuovat lievitystä rentouttamalla lihaksia. Toisille taas kylmägeeli- tai jääpakkaus voi auttaa turruttamaan kivun. Vaikutus on yksilöllinen – voit varovasti kokeilla, kumpi sopii sinulle paremmin. Huomaa kuitenkin, että voimakas lämpö (esimerkiksi pitkä saunominen) saattaa hetkellisesti pahentaa hermoturvotusta ja lisätä kipua jälkikäteen.
- Erilaiset lepoasennot: Kokeile löytää asento, jossa kipu lievittyy. Esimerkiksi selinmakuulla lattialla jalat tuettuna 90 asteen kulmaan tuolille (ns. Psoas-asento) voi vähentää hermoon kohdistuvaa painetta. Myös kylkimakuulla sikiöasennossa, tyyny polvien välissä, moni löytää paremman nukkuma-asennon iskiaskivun kanssa.
- Fysioterapia: Jos iskiasoireet jatkuvat useita viikkoja, fysioterapiasta on usein hyötyä. Osaava fysioterapeutti voi antaa yksilöllisiä harjoitusohjeita, jotka vahvistavat keskivartalon lihaksia ja parantavat selän hallintaa. Samalla voidaan kokeilla hermoa vapauttavia liikkeitä ja korjata virheasentoja, jotta paine hermoon vähenee. Myös erilaiset fysikaaliset hoidot (esim. TENS-sähköhoito tai kevyt vetohoito) voivat joillekin tuoda lievitystä.
- Injektiot ja leikkaushoito: Sitkeissä tapauksissa lääkäri voi harkita selkäydinkanavaan annettavaa kortisonipistosta tulehdusreaktion hillitsemiseksi. Leikkaushoito (välilevyn pullistuman poisto) on tarpeen vain harvoin – alle kymmenesosa iskiaspotilaista päätyy leikkaukseen. Leikkauksessa kirurgi tavallisesti poistaa pullistuneen välilevyn puristavan osan hermojuuren vapauttamiseksi. Akuutissa hätätilanteessa, jossa hermojuuri on voimakkaasti puristuksissa (esimerkiksi ratsupaikkaoireyhtymä), nopea leikkaus voi kuitenkin olla ainoa keino estää pysyvät vauriot.
Usein iskiaksen hoito on konservatiivista eli ilman leikkausta toteutettavaa. Ajan myötä noin 80–90 % välilevynpullistumista kuivuu kasaan itsestään, jolloin kipu lievittyy. Tärkeää on olla maltillinen mutta samalla pyrkiä pysymään liikkeellä, sillä sopiva aktiivisuus edistää paranemista. Kun pahin kipu on hellittänyt, voit vähitellen palata normaaleihin askareisiin ja kevyeen liikuntaan. Muista kuunnella kehoasi – aloita harjoittelu varovaisesti, jotta et pahenna oireita.
Iskias venytys
Moni miettii, auttaako venyttely iskiaskipuun. Yllättäen perinteinen voimakas venyttely ei aina ole hyödyksi, vaan voi jopa ärsyttää hermoa lisää. Esimerkiksi takareiden kireys on yleistä iskiaksessa, mutta pelkkä takareiden intensiivinen venyttäminen saattaa kiristää iskiashermoa entisestään. Turvallisempi tapa on tehdä hermoa mobilisoivia liikkeitä: kevyt jalkojen liu’uttelu ja koukistaminen erilaisissa asennoissa voi helpottaa hermon liikkumista ilman liiallista venytystä.
Kokeile esimerkiksi seuraavaa harjoitusta: Istu tuolilla selkä suorana. Oikaise oireileva jalka eteen polvi suorana ja taivuta samalla nilkkaa kohti itseäsi, sitten rentouta. Toista liike rauhallisesti muutaman kerran. Tämä niin sanottu hermon liukuharjoite venyttää hermoa vain hetkellisesti ja vapauttaa jännitystä turvallisesti. Myös takareiden ja pakaran lihasten rentouttaminen on tärkeää – voit kevyesti keinutella jalkaa tai käyttää tennispalloa lihasjännityksen lievittämiseen istumalla pallon päällä lihaksen kohdalla. Muista, että venytyksen pitää tuntua miellyttävältä eikä koskaan aiheuttaa terävää kipua.
Varsinaiset venyttelyliikkeet kannattaa säästää siihen, kun akuutti kipu on hellittänyt. Kun hermo ei ole enää tulehtunut, kohtuullinen venyttely voi edistää liikkuvuutta ja ehkäistä uusien kipujaksojen syntyä. Silloinkin on hyvä keskittyä kokonaisvaltaiseen kehonhuoltoon – pelkkä iskiasalueen venytys ei riitä, vaan huomiota kannattaa kiinnittää myös esimerkiksi lonkankoukistajiin, pakaralihaksiin ja alaselän lihaksiin.
Kun akuutti vaihe on ohi, voit kokeilla myös seuraavia lempeitä venytyksiä liikkuvuuden parantamiseksi:
- Pakaravenytys: Istu lattialla tai tuolilla. Nosta toinen jalka toisen reiden yli ja paina kevyesti päällimmäistä polvea alaspäin, kunnes tunnet venytyksen pakarassa.
- Lonkan koukistajan venytys: Asetu toisen polven varaan ja tuo toisen jalan jalkapohja eteen 90 asteen kulmaan (askelkyykky-asento). Työnnä lantiota varovasti eteenpäin, jolloin tunnet venytyksen lonkan etuosassa.
- Takareiden venytys: Aseta kantapää matalalle korokkeelle (esim. tuoliin) polvi suorana. Kallista ylävartaloa suoralla selällä eteenpäin, kunnes tunnet kevyen venytyksen reiden takaosassa.
Iskias hieronta
Hieronta rentouttaa lihaksia ja voi siten tuoda lievitystä iskiaskipuun. Lihaskireydet alaselässä ja pakarassa voivat pahentaa hermopuristuksen aiheuttamaa kipua, joten niiden hellittäminen hieronnalla voi helpottaa oloasi. On kuitenkin tärkeää huomioida, että hieronnan toteutustapa on oikea: kovakourainen käsittely suoraan alaselkään saattaa ärsyttää hermoa enemmän, erityisesti jos makaat vatsallasi jalat suorina hieronnan aikana. Parempi vaihtoehto on kylkimakuuasento polvet kevyesti koukussa, jolloin selän asento on rennommassa asennossa.
Ammattitaitoinen hieroja osaa yleensä soveltaa otteensa tilanteeseesi sopiviksi. Mainitse hierojalle, että sinulla on iskiasoireita, jotta hän osaa välttää suoraa painetta hermon kulkureitillä. Hieronnassa voidaan keskittyä esimerkiksi alaselän ja pakaran lihasten rentouttamiseen sekä verenkierron parantamiseen alueella. Joillekin auttaa myös säären ja pohkeen kevyt käsittely, sillä hermosärky voi aiheuttaa jännitystä koko jalan alueella.
Muista, että hieronta hoitaa oireita, ei syytä. Hetkellinen helpotus on arvokasta, mutta jotta iskiaskipu pysyy poissa, on varsinaiseen aiheuttajaan – kuten välilevynpullistumaan – vaikutettava liikkeellä ja ajalla. Hieronnan voi siis huoletta yhdistää muuhun hoitoon osana kokonaisvaltaista itsehoitoa.
Milloin lääkäriin?
Vaikka iskias paranee usein itsestään, on tilanteita, joissa lääkärin arvio on tarpeen. Hakeudu lääkäriin, jos:
- Kipu on sietämätöntä tai pahenee jatkuvasti: Mikäli kotihoito ei tuo ollenkaan helpotusta ja kipu estää arkielämän toimet, lääkäri voi auttaa esimerkiksi tehokkaamman kipulääkityksen keinoin.
- Oireet pitkittyvät yli 6 viikkoa: Jos iskiasoireet eivät merkittävästi helpota noin puolessatoista kuukaudessa, on syytä tutkia tilannetta tarkemmin. Lääkäri voi tarvittaessa määrätä magneettikuvauksen selvittääkseen, onko hermojuurta puristava välilevy vaurioitunut pahasti. Pitkittyneessä iskiaksessa voidaan tarvita tehostettua kuntoutusta tai muita hoitotoimia.
- Ilmenee huolestuttavia oireita: Jos jaloissa ilmenee selvää lihasheikkoutta (esimerkiksi jalkaterää on vaikea taivuttaa tai varpailleseisonta ei onnistu) tai laajoja tunnon alenemisia, hakeudu lääkärin arvioon. Erityisen kiireellinen hätätilanne on kyseessä, jos lantionpohjan alueella (peräaukon ja sukupuolielinten seudussa) ilmenee tunnottomuutta tai virtsan/ulosteen pidätyskyky heikkenee. Tällöin on lähdettävä päivystykseen välittömästi, sillä kyse voi olla vakavasta hermopinteestä (ratsupaikkaoireyhtymä), joka vaatii kiireellistä leikkaushoitoa.
Onneksi valtaosa iskiastapauksista ei johda vakaviin pysyviin ongelmiin. Lääkäriin hakeutuminen matalalla kynnyksellä on silti järkevää aina, jos tilanteesi huolettaa. Ammattilainen pystyy varmistamaan diagnoosin (ettei kyse ole esimerkiksi jostain muusta hermopinteen syystä) ja antamaan yksilöllisiä ohjeita toipumiseen.
Iskias on kiusallinen vaiva, mutta useimmiten se helpottaa oikeanlaisella hoidolla ja ajan myötä. Tärkeintä on olla kärsivällinen, lievittää oireita aktiivisesti ja hakeutua tarvittaessa lääkäriin. Kun iskias on parantunut, selän hyvinvoinnista huolehtiminen on jatkossa ensiarvoisen tärkeää: säännöllinen liikunta, hyvä ryhti sekä oikeat nostotekniikat voivat ehkäistä iskiaksen uusiutumista. Terveillä elämäntavoilla – kuten tupakoimattomuudella ja normaalipainon ylläpitämisellä – on myös positiivinen vaikutus selän terveyteen.
Vastuuvapauslauseke: Tämän artikkelin sisältö on yleisluonteista terveystietoa, eikä se korvaa terveydenhuollon ammattilaisen antamaa lääketieteellistä neuvontaa. Ota yhteyttä lääkäriin tai fysioterapeuttiin, jos kärsit voimakkaista tai pitkittyvistä kivuista.
