Suomen kielessä on ilmauksia, jotka näyttävät yksinkertaisilta mutta aiheuttavat yllättävän paljon epävarmuutta. Yksi sitkeimmistä on kysymys lukuun ottamatta vai lukuunottamatta. Molempia näkee uutisissa, blogeissa ja jopa virallisissa teksteissä, vaikka vain toinen on yleiskielen mukainen.
Epäselvyys ei synny huolimattomuudesta vaan kielen rakenteesta. Ilmaus kuulostaa puheessa yhtenäiseltä, ja suomen runsas yhdyssanaperinne ohjaa helposti harhaan. Siksi asiaa kannattaa katsoa rauhassa ja perustellusti.
Miksi tästä ilmauksesta ollaan epävarmoja?
Moni kielivirhe elää siksi, että se kuulostaa oikealta. Tässä tapauksessa sanat sulautuvat puheessa yhteen, eikä korva erota selkeää rajaa. Kun taukoa ei kuule, kirjoittaja tekee helposti saman ratkaisun paperilla tai näytöllä.
Lisäksi verkossa toistuva virhe vahvistaa itse itseään. Kun muotoa lukuunottamatta näkee tarpeeksi usein, se alkaa tuntua hyväksyttävältä, vaikka ei sitä ole.
Hämmennystä lisää se, että tekstinkäsittelyohjelmat eivät aina huomauta virheestä. Vastuu jää kirjoittajalle.
Mitä “lukuun ottamatta” oikeastaan tarkoittaa?
Merkityksen ymmärtäminen auttaa myös oikeinkirjoituksessa. Ilmaus lukuun ottamatta tarkoittaa samaa kuin paitsi tai pois lukien. Sillä rajataan jokin asia tietoisesti kokonaisuuden ulkopuolelle.
Esimerkkejä arjesta ja asiateksteistä:
Kaikki hakemukset hyväksyttiin, lukuun ottamatta yhtä.
Tapahtuma on avoin kaikille, lapset lukuun ottamatta.
Ilmaus ei lisää mitään ylimääräistä sävyä, vaan tekee täsmällisen poissulun.
Lukuun ottamatta vai lukuunottamatta – selkeä vastaus
Yleiskielen mukainen ja oikein kirjoitettu muoto on lukuun ottamatta. Se kirjoitetaan aina kahdeksi sanaksi.
Muoto lukuunottamatta on yleinen, mutta se on kieliopillisesti virheellinen. Tätä ei pidä käyttää virallisissa teksteissä, opinnäytteissä, toimituksellisessa sisällössä eikä huolitellussa verkkokirjoittamisessa.
Jos siis mietit, lukuun ottamatta yhteen vai erikseen, vastaus on yksiselitteinen: erikseen.
Miksi sanat kirjoitetaan erilleen?
Ratkaisu löytyy rakenteesta. Ilmaus koostuu kahdesta itsenäisestä osasta:
- lukuun, joka toimii adverbiaalina
- ottamatta, joka on verbin ottaa kielteinen infinitiivimuoto
Kyse ei ole yhdyssanasta vaan vakiintuneesta sanaliitosta. Osat säilyttävät kieliopillisen roolinsa, vaikka merkitys on kiteytynyt.
Samaa rakennetta näkee monissa muissakin ilmauksissa:
ilman että
sen sijaan että
siitä huolimatta
Näitäkään ei kirjoiteta yhteen, vaikka ne toimivat merkitykseltään yhtenä kokonaisuutena.
Onko “lukuunottamatta” koskaan hyväksyttävä?
Lyhyt vastaus: ei yleiskielessä.
Muoto lukuunottamatta ei ole suositeltu eikä normien mukainen. Se voi esiintyä puhekielisessä viestinnässä, somekeskusteluissa tai nopeasti tuotetussa tekstissä, mutta se ei muutu oikeaksi toistojen myötä.
Kielenhuollon näkökulmasta asia on yksiselitteinen.
Tyypillisimmät syyt virheeseen
Puhekielen vaikutus
Puhuttaessa sanat sulautuvat yhteen, ja kirjoittaja siirtää saman rytmin tekstiin.
Yhdyssanojen logiikka
Suomi on täynnä yhdyssanoja, mikä luo oletuksen, että myös tämä ilmaus kirjoitettaisiin yhteen.
Mallioppiminen verkossa
Kun virheellinen muoto näkyy usein, se alkaa tuntua normaalilta.
Huolimaton tuotantovauhti
Nopea kirjoittaminen ilman oikolukua jättää pienet mutta merkittävät virheet tekstiin.
Oikein ja väärin käytettynä
Oikein:
Kokous järjestetään joka viikko, juhlapäiviä lukuun ottamatta.
Kaikki tiedot julkaistiin, henkilötietoja lukuun ottamatta.
Väärin:
Kokous järjestetään joka viikko, juhlapäiviä lukuunottamatta.
Kaikki tiedot julkaistiin, henkilötietoja lukuunottamatta.
Merkitys ei muutu, mutta vaikutelma muuttuu. Virhe heikentää tekstin uskottavuutta.
Näin muistat oikean muodon jatkossa
Hyödyllinen nyrkkisääntö on tämä: jos ilmauksessa on verbimuoto, se kirjoitetaan erikseen. Sana ottamatta on verbi, joten sitä edeltävä sana pysyy omana yksikkönään.
Voit myös kokeilla ajatusta: ottamatta jotakin lukuun. Kun rakenne avautuu, yhteen kirjoittaminen alkaa tuntua oudolta.
Kielenhuolto ja tekstin uskottavuus
Vaikka hakukone ymmärtää usein molemmat muodot, lukija ei välttämättä ohita virhettä yhtä helposti. Erityisesti silloin, kun kirjoitetaan kielestä, opetetaan tai rakennetaan asiantuntijakuvaa, pienetkin oikeinkirjoitusasiat korostuvat.
Huoliteltu kieli viestii huolellisuudesta – virheellinen muoto päinvastaisesta.
Lopullinen vastaus yhdellä silmäyksellä
Jos kysymys lukuunottamatta vai lukuun ottamatta nousee mieleen, oikea ratkaisu on aina jälkimmäinen. Ilmaus kirjoitetaan yleiskielessä kahdeksi sanaksi, eikä yhteen kirjoitettu muoto ole normien mukainen. Kyse on vakiintuneesta sanaliitosta, ei yhdyssanasta, ja tämä pätee kaikissa huolitelluissa teksteissä asiateksteistä journalismiin. Kun tämän säännön pitää mielessä, virhettä ei tarvitse enää arpoa – ratkaisu on selvä joka kerta.
