Tunnista diabetes ajoissa!

Diabetes on yksi nopeimmin yleistyvistä kroonisista sairauksista Suomessa ja maailmalla. Tämän sairauden varhainen tunnistaminen on avainasemassa sen hoitamisessa ja komplikaatioiden välttämisessä. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä diabetes on, miten sen tunnistaa ajoissa, sekä mitä elämäntapamuutoksia voit tehdä vähentääksesi riskiä sairastua.

Mikä on diabetes ja miten se todetaan

Diabetes on valitettavan yleinen sairaus nyky-Suomessa. Ainakin joka kolmannella suomalaisella on perinnöllinen taipumus sairastua kakkostyypin diabetekseen. Arvioiden mukaan noin 200 000 suomalaista sairastaa diabetesta tietämättään. Sairaus on usein vähäoireinen ja kehittyy hitaasti vuosien kuluessa. Sairauden puhkeamiseen vaikuttavat niin geenit kuin elintavatkin.

Alla on joitakin kakkostyypin diabeteksen tyypillisiä oireita:

• Jatkuva jano ja kuiva suu
• Tiheä virtsaaminen, erityisesti öisin
• Väsymys ja heikotus ilman selvää syytä
• Näön hämärtyminen tai heikentyminen
• Ihon kutina, erityisesti sukuelinten alueella
• Toistuvat tulehdukset, kuten virtsatieinfektiot ja hiivatulehdukset
• Haavojen hidas paraneminen

Diabeteksen taustat – mitä diabetes on?

Diabetes on sairaus, jossa elimistön kyky säädellä verensokeria on heikentynyt. Tärkein tähän liittyvä hormoni on insuliini, jota haima tuottaa. Insuliini auttaa sokeria pääsemään verenkierrosta soluihin, missä sitä käytetään energiana. Diabeteksessa joko elimistö ei tuota riittävästi insuliinia tai solut eivät pysty hyödyntämään sitä kunnolla.

Diabetes jaetaan pääasiassa kahteen tyyppiin:

1. Tyypin 1 diabetes – Autoimmuunisairaus, jossa haiman insuliinia tuottavat solut tuhoutuvat. Tämä johtaa siihen, että elimistö ei enää tuota insuliinia lainkaan. Tyypin 1 diabetes todetaan usein lapsilla ja nuorilla, mutta sitä voi esiintyä myös aikuisilla.
2. Tyypin 2 diabetes – Yleisempi tyyppi, jossa elimistön insuliinintuotanto ei riitä tai insuliini ei toimi kunnolla (insuliiniresistenssi). Tämä johtaa veren sokeripitoisuuden nousuun. Tyypin 2 diabetes liittyy usein ylipainoon ja elämäntapoihin.

Yleisimmät diabeteksen oireet ja varoitusmerkit

Diabeteksen oireet voivat olla hienovaraisia, mutta on olemassa tiettyjä merkkejä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota:

1. Väsymys ja uupumus – Vaikka nukut hyvin, tunnet olosi jatkuvasti väsyneeksi. Tämä johtuu siitä, että solut eivät saa riittävästi energiaa verenkierrossa olevan sokerin ollessa korkea.
2. Jatkuva näläntunne – Korkea verensokeri ei välttämättä tarkoita, että solut saavat energiaa. Tämä voi johtaa jatkuvaan näläntunteeseen, vaikka söisit normaalisti.
3. Painon lasku ilman syytä – Erityisesti tyypin 1 diabeteksessa, paino voi laskea nopeasti, koska keho ei pysty hyödyntämään sokeria energiana ja alkaa käyttää rasvoja polttoaineena.
4. Haavojen hidas paraneminen – Korkea verensokeri heikentää verenkiertoa ja vaikuttaa immuunijärjestelmään, mikä hidastaa haavojen ja haavaumien paranemista.
5. Näön hämärtyminen – Korkea verensokeri voi vaikuttaa silmän linssin nesteisiin ja muuttaa sen muotoa, mikä heikentää näkökykyä.

Riskitekijät ja altistavat tekijät

On tärkeää tiedostaa, mitkä tekijät voivat lisätä riskiä sairastua diabetekseen. Seuraavassa on lista merkittävimmistä riskitekijöistä:

• Ylipaino tai lihavuus – Erityisesti vyötärölihavuus on merkittävä riskitekijä.
• Ikä – Tyypin 2 diabeteksen riski kasvaa iän myötä, erityisesti yli 45-vuotiailla.
• Perinnöllisyys – Jos lähisukulaisillasi on diabetes, myös oma riskisi on kohonnut.
• Liikkumattomuus – Säännöllisen liikunnan puute lisää riskiä.
• Epäterveellinen ruokavalio – Runsaasti sokeria ja rasvaa sisältävä ruokavalio voi edistää insuliiniresistenssin kehittymistä.
• Kohonnut verenpaine ja korkeat kolesteroliarvot – Nämä tekijät liittyvät usein metabooliseen oireyhtymään, joka lisää diabetesriskiä.

Milloin hakeutua lääkärin vastaanotolle?

On tärkeää tunnistaa, milloin oireet ovat riittävän vakavia lääkärissä käyntiin:

• Jos huomaat useampia yllä mainituista oireista.
• Jos sinulla on kohonnut riski ja huomaat muutoksia terveydessäsi.
• Jos olet ylipainoinen ja sinulla on vaikeuksia hallita painoasi tai tunnet itsesi jatkuvasti väsyneeksi.

Lääkäri voi määrätä erilaisia testejä diagnoosin vahvistamiseksi, kuten:

• Paastosokeritesti – Mittaa verensokerin tason paaston jälkeen.
• Sokerirasituskoe – Mittaa, miten kehosi reagoi sokerin saantiin.
• HbA1c-testi – Mittaa keskimääräisen verensokeritason viimeisen 2-3 kuukauden ajalta.

Diabeteksen vaikutukset ja komplikaatiot

Diabetes ei ole pelkästään verensokeriongelma, vaan se vaikuttaa koko kehoon. Jos diabetes jätetään hoitamatta, se voi johtaa vakaviin komplikaatioihin:

1. Sydän- ja verisuonitaudit – Diabeetikoilla on suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, kuten sydänkohtaukseen tai aivohalvaukseen.

2. Neuropatia eli hermovauriot – Korkea verensokeri voi vahingoittaa hermoja, erityisesti jaloissa. Tämä voi johtaa tunnottomuuteen, kipuun ja haavaumiin.

3. Silmäongelmat – Diabeettinen retinopatia voi vahingoittaa silmän verisuonia ja johtaa jopa sokeuteen, jos sitä ei hoideta ajoissa.

4. Munuaissairaudet – Diabetes voi heikentää munuaisten toimintaa, mikä voi johtaa munuaisten vajaatoimintaan.

Elämäntapamuutokset diabeteksen ehkäisemiseksi

Elämäntapamuutoksilla voi olla suuri merkitys diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Tässä on muutamia käytännön vinkkejä:

Ruokavalio

• Vältä sokeria ja nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja – Valitse täysjyvätuotteita ja lisää ruokavalioosi runsaasti kuituja.
• Syö terveellisiä rasvoja – Kuten pähkinöitä, avokadoa ja kalaa. Vältä transrasvoja ja vähennä tyydyttyneiden rasvojen saantia.
• Sisällytä enemmän kasviksia ja hedelmiä – Valitse värikkäitä vihanneksia ja marjoja, jotka sisältävät antioksidantteja.
• Vähennä suolan saantia – Suola voi nostaa verenpainetta, joka on yksi diabetesriskiä lisäävä tekijä.

Liikunta

• Aloita säännöllinen liikunta – Esimerkiksi kävely, pyöräily tai uinti ovat hyviä valintoja. Tavoitteena olisi saada vähintään 150 minuuttia kohtalaisen raskasta liikuntaa viikossa.
• Lisää lihaskuntoharjoittelua – Lihaskuntoharjoittelu auttaa parantamaan insuliiniherkkyyttä.
• Vältä liiallista istumista – Pidä pieniä taukoja, nouse ylös ja liiku aina kun mahdollista.

Painonhallinta ja stressin vähentäminen

• Aseta realistisia tavoitteita – Pienet muutokset, kuten 5-10% painon pudotus, voivat jo vaikuttaa merkittävästi diabetesriskiin.
• Huolehdi riittävästä unesta – Unenpuute voi vaikuttaa haitallisesti hormonitasapainoon ja sokeriaineenvaihduntaan.
• Hallitse stressiä – Kokeile rentoutumistekniikoita, kuten joogaa, meditaatiota tai mindfulnessia.

Diabeteksen hoitovaihtoehdot

Jos diabetes on jo todettu, hoitovaihtoehdot voivat vaihdella tilanteen mukaan:

• Lääkehoidot – Tyypin 2 diabeteksen hoidossa voidaan käyttää lääkkeitä, jotka parantavat insuliinin toimintaa tai lisäävät sen eritystä.
• Insuliinihoito – Tarvitaan erityisesti tyypin 1 diabeteksessa, mutta myös vaikeissa tyypin 2 tapauksissa.
• Elämäntapahoito – Monille tyypin 2 diabetesta sairastaville terveelliset elämäntavat voivat olla tehokkain hoitomuoto.

Käytännön vinkkejä diabeteksen varhaiseen tunnistamiseen

• Seuraa verensokeritasoja – Voit käyttää kotona verensokerimittaria, jos sinulla on kohonnut riski.
• Pidä ruokapäiväkirjaa – Seuraa syömisiäsi ja huomioi, miten ne vaikuttavat olotilaasi.
• Vieraile säännöllisesti lääkärissä – Varsinkin jos sinulla on kohonnut riski tai tunnet olosi poikkeuksellisen väsyneeksi tai sairaaksi.

Yhteenveto

Diabeteksen varhainen tunnistaminen voi merkittävästi parantaa elämänlaatua ja ehkäistä vakavia komplikaatioita. Muista kiinnittää huomiota oireisiin ja hakeutua lääkärin vastaanotolle ajoissa, jos huomaat muutoksia terveydessäsi. Terveelliset elämäntavat, kuten monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta, voivat tehdä suuren eron.

Lue lisää ja löydä tukea: Diabetesliitto tarjoaa kattavasti tietoa ja tukipalveluita diabeetikoille sekä heidän läheisilleen.