Elinajanodotteen alueelliset erot: Missä Suomessa eletään tutkitusti pisimpään?
Demografinen elinajanodote on kansanterveystieteen absoluuttinen päätepiste – ultimatiivinen indikaattori, joka tiivistää yhteen lukuun miljoonien asukkaiden geneettisen perimän, elintavat, sosioekonomiset lähtökohdat sekä vuosikymmenien laadukkaan lääketieteellisen hoidon onnistumisen. Tilastokeskuksen pitkän aikavälin aikasarjoista käy ilmi riemastuttava huomio: suomalaisten elinajanodote on kasvanut kohisten kautta modernin historian (joskin koronavuosien poikkeama näkyy tilastollisena kuoppana). Kaikki syntyvät eivät kuitenkaan ole Tilastokeskuksen edessä tilastollisesti samanarvoisia. Sukupuoli ja maakunta sanelevat vastasyntyneen tilastollisen odotetun matkan pituuden säälimättömällä matemaattisella tarkkuudella.
Sukupuolten välinen repeämä kurotaan (hitaasti) umpeen
Länsimaisessa demografiassa naiset ovat perinteisesti viettäneet vuosia pidemmän elämän kuin miehet. Suomessa tilanne ei ole poikkeus: naisten odotettavissa oleva elinikä lähestyy kohisten kunnioitettavaa 85 vuoden virstanpylvästä. Miesten elinajanodote on kuitenkin tehnyt massiivisen laadullisen hyppäyksen 1970-luvun alun hätätilasta ja nojailee nykyisin reilussa 79 vuodessa.
Miesten ”kuolleisuuden kirin” taustalla vaikuttaa radikaali parannus suomalaisen keski-ikäisen miehen elinympäristössä ja fysiologian ymmärtämisessä. Sepelvaltimotaudin räjähdysmäisen kuolleisuuden puolittaminen upeilla pallolaajennustekniikoilla, voin vaihtaminen kasviöljyihin margariinidirektiivein ja asiantuntijoiden raskaan verenpainelääkityksen varhainen mukaantulo pelastivat kokonaisia ikäluokkia viikatemieheltä parhaassa keski-iässä. Tulevaisuudessa sukupolvien välinen ero tulee kapenemaan edelleen, sitä mukaa kun miesvaltaisten riskiammattien (fyysinen kulutus ja tytötapaturmat) määrä rakennemuutoksen myötä vähenee olemattomiin tietotyön tieltä.
Vaasa vastaan Kajaani – Elämisen tilastolliset koordinaatit
Kun Tilastokeskuksen numeeriset matriisit jaetaan maakuntajakoon, paljastuu huikea ”Pähkinäsaaren rauhan kliininen syndrooma”.
- Ruotsinkielisen rannikon pitkäikäisyys: Ahvenanmaalla ja Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla ihmiset elävät säännönmukaisesti pisimpään – kärkipaikoilla ylitetään poikkeuksetta Suomen keskiarvot ja lähestytään globaalejakin ikäennätyksiä (esim. 86 vuotta). Geeniperimän lisäksi korreloiva data korostaa suomenruotsalaisen ”ankan ja purjehtimisen” kulttuurin stereotyyppien sijaan vahvan sosiaalisen viitekehyksen – aktiivisen seuratoiminnan, yhteisön vaalinnan ja keskinäisen kielen tuoman turvallisuuden – elinaikaa biokemiallisesti pidentävää voimaa verenpaineen stabilisoijana.
- Idän varhainen hiipuminen: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu miehittävät elinajanodotetilastojen hännänhuippua. Kun näille alueille syntyvän poikalapsen fysiologista polkua tarkastellaan elinkaarianalyysillä, häviää hänen elämästään (Länsi-Suomeen verrattuna) tilastollisesti peräti useita laadukkaita elinvuosia pelkkien matemaattisten todennäköisyyksien ja riskialttiuden kautta. Työttömyys, alkoholisairaudet, itsemurhien korkeahkot luvut maaseutukylissä ja pitkäkestoinen sairastavuus repivät odotekäyrästä vuosia armottomalla logiikalla pois leikkien.
Pitkä ikä vai laadukas ikä?
Kun sairauskorvausdata yhdistetään elinajanodotteeseen, kohtaamme eettisemmän ja taloudellisemman paradoksin: Terveiden elinvuosien määrä ei kasva yhtä nopeasti kuin elinvuosien absoluuttinen määrä. Nykyaikainen tehohoito ja lääketiede kykenevät pitämään raskaastikin sairaan ihmisen elossa merkittävästi aiempia vuosikymmeniä pidempään. Tämän seurauksena elämän loppuvaiheen hoitokustannukset eksponentiaalisesti räjähtävät vuosi vuodelta. Poliittisen sote-uudistuksen massiivisin haaste ei siis ole enää lisätä elinpäiviä Suomen kartalle, vaan huolehtia massiivisen tilastomatriisin edessä siitä, että saavutetut elinvuodet yli 80-vuotiaana vietettäisiin omissa jaloissa, kirkkain mielin, eikä julkisen ympärivuorokautisen tehohoivan massiivisena tilastoitavana kuluna.
Lähde: Tilastokeskus (StatFin), Kuolleisuus ja elinajanodote maakunnittain.